Mitäs tässä oikein kävikään (kertaus sekin on jonkun äiti)

Muutettiin siis Tokioon 24.11.2004, 2-vuotinen pesti tarkoituksena. Mikolla rahoitus ja tutkijanpaikka, mulla tutkijaopiskelijana jalka oven välissä, molemmat Tokyo Techissä joskin eri kampuksilla. Aika kului jotta hupsis, ja alkuperäinen suunniteltu lähtöpäivämäärä on jo kovasti lähellä. Suunnitelmat on kuitenkin hiukkasen muuttuneet.

Valmistuin 22.9. ja kirjoittauduin Tokyo Techiin tohtorisoppilaaksi grad schooliin 1.10. alkaen. Koulun ois tarkoitus johtaa semmoiseen mustaan hattuun ja kestää 3 vuotta. Tänne siis jäätiin. Teoriassa.

Käytännössä suunnitelmat saattavat hyvinkin mennä uusiksi vielä ensi talven ja kevään aikana. Rahoitusasiat ovat kovasti auki, eli jos puolen vuoden sisään löydy tarpeeks apurahoja jostain niin sitten varmaan täältä tullaan takaisin lukukauden loppuessa. Myös motivaatio on tällä hetkellä hiukan hakusessa: on uskomattoman väsyttävää elää joka päivä ympäristössä josta ei vieläkään ymmärrä yhtään mitään. Olis ihanaa osata lukea katukylttejä, ymmärtää jos jossain taulussa kielletään ehdottomasti jotain suuren nöyryytyksen uhalla, ja olla olematta täysin pihalla jos jollakulla on sulle vaikkast jotain asiaa! Joten katsotaan nyt.

Seuraavan puolvuotisen kuitenkin täällä ainakin vietän, josta ensimmäiset 4kk japaninkielen intensiivikurssilla. Tämän toivon myös vähentävän yleistä pihallaoloa ja parantavan elämänlaatua. Jonkinlainen tosi säälittävä arkikielitaito on toki jo olemassa, mutta se jää siihen että pystyy yksinkertaisista lauseista arvaamaan mistä on kyse, mikäli mitään yllättävää ei tapahdu (eli jos on jonkinlaista aavistusta siitä mitä toinen henkilö saattaisi olla sanomassa). Oma puhetaito on kuitenkin täysin olematonta. Kanjinlukukyvystä puhumattakaan.

Meinaan tähän blogiin, edelliseen tapaan, kirjoittaa huomioitani arkipäivästä, ja kivoista reissuista jne, kirjata ylös mitä tapahtui milloin, ja tuumiskella enemmän tai vähemmän turhia saadakseni aivoitukset itsellenikin hiukan selvemmiksi. Tää ei varmaan kiinnosta ketään muuta kuin niitä jotka minut tuntee, jos heitäkään. Olkaatten varoitetut. :-)