Sohva, salmiakkia, sienigarggei

Eilen viimein allekirjoitimme Uenossa vuokrasopimuksen. Moneen kertaan, ja sopimuksen kaikkiin saumakohtiin kans. Ja että se kesti.

Puol neljalta kokoonnuttiin Mikon kanssa välitystoimiston edustalla. Oltiin molemmat ainakin kuus minuuttia etuajassa (Mikon kuusminuuttinen oli kyllä hiukan pidempi), ja kyllä siinä ehti hermoilla. Kun noin minuutin edellä olevan rannekelloni viisarit kertoivat että aika olis jo 15:30:45 (oli sovittu että puolelta tasan tapahtuu), vispasin M-parkaa kadesta ja kerroin miten on koko tämä välitystouhu ollut skämmiä, ja että pistivät vain väliaikaistoimiston pystyyn, ja se noin 600Kyen mikä niille pari päivää maksettiin meni niiden sveitsiläishawaijilaispankkitileille, ja että nyt olis paras äkkiä etsiä suojaa Uenon puiston kodittomien telttojen kulmilta. Just ennen lopullista hermoromahdusta huomasin onneks hyvän enteen viereisessä näyteikkunassa. Tukea kotoa! Meitin leijona!

Ja hyvinhän kaikki sitten meni, joskin hitaasti. Kuvittele, että mitä tahansa virallista tehdessäsi et osais lukea niitä pienellä präntättyjä sopimustekstejä joita kukaan ei koskaan oikeasti jaksa lukea. Kuvittele lisäksi että henkilö joka ojentaa paperit kokee velvollisuudekseen selittää auki kaikki ne pikkunippelit ja itsestäänselvät turhuudet ("niinku jos vaan valo osuu seinään ja se tapetti haalistuu niin ei teidän tarvi maksaa mut jos niinku te piirrätte siihen jotain niin sitten te maksatte") -- osaamatta kovin hyvin kieltä jolla se selittää.

Toimituksen jälkeen mentiin eksymisen kautta Chiban Ikeaan (olin katsonut paikan sijainnin väärin, ja päädyimme ensin Funabashiin eikä suinkaan haluttuun Minami-Funabashiin joka oli aika lailla toisaalla). Pienen seikkailun jälkeen löydettiin kumminkin perille, ja saaliiksi saatiin mm. edukas mut hyvän tuntuisella patjalla varustettu vuodepeti ja kasa suomalaiseen makuun sopivia karkkeja. Kiireestä huolimatta testattiin myös viimein paikan safkakuuluisuutta: ruotsalaisia kumiperunoita ja pikkuruisia lihapullia. En suosittele kenellekään jolla ei ole ikävä peruskoulun lounasannoksia.

Romppeiden toimitus olis muuttopäivän iltana, eli päästään ilmeisesti nukkumaan eka yö muualla kuin lattialla. Jos nyt vaan onnistuttiin sopimaan se toimitus oikein -- edistyksellisesti homma hoidettiin yrittämättäkään huitoa paikalle ketään englantia puhuvaa. Jännätään, jännätään.